Hyvasta ja huonosta onnesta

Jaksamattomuus ja huomio, jossa on aukkoja elikohtia, jotka eivat huomaa kkunnolla, tuovat epaonnistumisa, ovat siis huononb onnen piiteita. Nama ovat tyypillisia mm. vasyneille, kovin nalkaisille ja ulkoa papattaville, jotka menevat vain ryhman mukana sen sijaan, etta arvioisivat itse. Usein nama erot hyva- ja huono-onnisuuden valilla ovat tyylikysymyksia eivatka valttamatta vaadi tilaa tehda jotain, vaikka olisikin hyvaksi saada tehda tervehenkisia tunteidenmukaisia juttuja mahdollisimman paljon. Niinpa masu tayteen hyvaa ruokaa voi tuoda elintilaa tehda omalla tavalla ja omia valintoja, vaiikei lahtokohdalla nayttaisi olevan mitaan tekemista valitsemisen kanssa. Jotkut laskevat ihmiset negatiivisiin ikaviin ja positiivisiin hyvaa elamaa arvostaviin, vaikkaoman kokemukseni mukaan kaikki haluavat hyvaa elamaa, vaikka heidan nakemyksensa hyvasta oikeasta elamasta vaihtelevat. Silloin jotkut pudottavat negatiivisen oloisia, siis esim. koulumaisia tai nalkaisia, ikavan elaman lokeroon ja nostavat tyytyvaisia, esim. kyllaisia tai laiskoja, hyvan elaman lokeroon, jossa saa harrastaa taiteita yms. ja tulla juttuun ihmisten kanssa. Oman kasitykseni mukaan nama erot ovat eroja ymmarryksessa ja kapasiteetissa: jotkut kasittavat vain insinoorimaisyyksia ja haluavat hyvan elaman insinoorin tapaan, kun taas toiset haluaisivat laajemman elamanviisaan elaman. Isokapasiteettiset haluavat to8iminbtaa ja virikkeita, kun taas pienikapasiteettiset haluavat rajoittaa halinaa ja menoa. Eri ihmisille sopivat eri asiat, mutta useimmat pitavat musiikista ja hyvasta ruuasta. Uskonto nayttaisi sopivan niiden kanssa hyvin yhteen.

Sosiaalisista valinnoista

Sosiaalisia valintoja ei tehda taman ryhman ja ytuon ryhman valilla vaan taman tekemisen ja tuon tekemisen valilla seka toisten vaitteiden ulkoa papattamisen ja oman sydamen aanen valilla. Sydamen aani on viisaampi, mutta lisaksi tarvitaan maisemakuva, ksaitys hyvasta elamasta ja ideaaleja, joita kunnioittaa ja arvostaa sydamestaan.

Hahmotustavoista

Usein onnistumista ei ratkaise, yrittiko monta kertaa, vaan se, milla tavalla yritti. On tekemisentavan pienista, yleensa tunnelmatajulla, tuntein ja kokemuksellisesti havaittavista piirteista kiinni, miten onnistuu. Taiteet, luonto ja uskonnolliset tunteet opettavat tallaista havaintokykya, joka toki on ihmisille ja elaimille luontainen.
Jos yrittaa toisilta kopioidusti, ulkoa luetusti, on kuin "Rikkinainen puhelin"-leikissa: kuulee jotakin, muttei ymmarra koko viestia, toistaa vain aivottomasti jotakin sen sijaan, etta laittaisi parastaan oman nakemyksensa ja aidon filosofisen osaamisensa mukaan. Tama toimii siksi kun... Tuo ei toimi koska... Parasta olisi etta... Se on yleensa siita kiinni kun... Omat tunteeni arvostaisivat tuota. Miten vaitsen sanat, muotoilun, nakokulman, jotta saan tunteideni kannalta onnistuneen linjauksen? Siis elamanviisaiden tunteiden eika toreailunhalun ym. ulkokohtaisuuden synnyttamien eparakentavien mielitekojen mukaisen.

Keventamisesta

Kun jokin lahestymistapa ei toimi, on syyta satsata parempiin strategioihin, vaikkei yhtaan tietaisi, miksi jai jumiin. Parempia strategioita ovat yleesa viisaina ja ideaaleja kunnioittavina yms. kauniina pidetyt. Ideaalit ovat olemassa siksi, etta ne ovat parhaita ratkaisuja, ainakin opaljon parempia kuin tavalliset ehdotukset. Ne vain vaativat enemman taitoja, joita saa yleensa hyvina pidettyihin asioihin satsaamalla ja jumiuttavat strategiat enimmakseen pois tiputtamalla.
Hedelmallisia satsauskohteita ovat siis naisten kulttuurilliset jutut eli tunteet, hyva elama, huomioonottavaisuus, vastuuntunto, kivaksi laittaminen, elamanviisaus, ystavyys, rakkaus (eri asia kuin seksi) jne. Myos uskonnot, taiteet, luonto, liikunta, terveet elamantavat elaman kaikilla saroilla, tuulettuminen, omien tunteiden aanen seuraaminen, hyva moraali, kuuluisat kirjat, tervehenkinen elama, tervehenkinen sosiaalisuus, ym.
Yleensa on olennaista satsata naihin kuhunkin ainakin 15 min viikossa, ja omat tunteet kertovat, mika olisi itselle kulloinkin sopiva maara, elamalle hyvaatekeva.

Lahtokohdistani

Olen kotoisin paakaupunkiseudulta ja vanhempani eivat olleet kovin etevia. Isani oli jaanyt kaksi kertaa luokalleen tyhmyyttaan ja aidin mielesta hanen tasonsa oli vahan alakanttiin mutta ok. Ja niinhan se oli, ettei heidan seurassaan mistaan muusta kuin koulumaisuuksista tullut mitaan ja he tuntuivat luovan tieta vain insinoorialoille pain, kaikki muut taidot pahasti laiminlyoden, mutta eivat siis osanneet vaikka osan aikaa yrittivatkin.
Niin tiedan, etta koulun arvostaminen ja akateemisuus ovat hataapuja niille, joiden oma arkijarki ja sosiaalinen taju ovat kelvottoman heikkoja. Silloin he karsivat muun pois, kun siita on heidan kasissaan tullut aivotonta puppua, ja jattavat jaljelle sen minka osaavat eli koulussa ulkoa luetun. Muille he ovat kireita ilonpilaajia, mutta itselleen ainoan oman kasitykskykynsa valossa mahdollisen tien kulkijoita,eivatka he usko muiden pystyvan parempaan. Kouluaikojen perusteella luulisi, etta moni opettaja on samaa maata, ja samoin osa heikommista oppilaista, kun taas muilla on arkijarki, sosiaalinen silma ja elamanviisautta ja joistakin asioista omaa nakemystakin. Muut eivat toista maneereita vaan ymmartavat itse, heidan ymmarryksensa on monin verroin rikkaampi ja monipuolisempi, paljon syvallisempi ja olenaisempia asioita tavoittava kuin tuo ulkoa lukemalla opittava taso. Mutta niin se on myos vaativampi. Erona heikkojen ja taitavien valilla on kasitys muun elaman vaativuudesta, joka lienee ainakin tuhatkertainen heikkojen oppilaiden olettamaan tasoon nahden.
Niin kauan kun kayttaa jotakin tiettya lahestymistapaa, saa vain silla mahdollisia tuloksia, ja sosiaalisuuttaan yleensa vain sen verran kuin muutkin saavat, silla muiden tekemisentavat virheineen tulevat sosiaalisuuden ja keskusteluyhteyden tarkeyden vuoksi mukaan omaan tekemisentapaan. Kun rakentaa tietyn nakokulman ehdottamista palikoista, saa aikaan vain tuon nakokulman tavallisia tuloksia. Vasta kun vaihtaa rakennuspalikkatyyppia, syntyy uusia tuloksia. Hedelmallisemman lahestymistavan va;itseminen on siis olennaisen tarkeaa aina, kun haluaa menestya elamassa, ratkoa ongelmia tai kehittya taidoissa.