torstai 6. helmikuuta 2014

Hahmotustavoista

Usein onnistumista ei ratkaise, yrittiko monta kertaa, vaan se, milla tavalla yritti. On tekemisentavan pienista, yleensa tunnelmatajulla, tuntein ja kokemuksellisesti havaittavista piirteista kiinni, miten onnistuu. Taiteet, luonto ja uskonnolliset tunteet opettavat tallaista havaintokykya, joka toki on ihmisille ja elaimille luontainen.
Jos yrittaa toisilta kopioidusti, ulkoa luetusti, on kuin "Rikkinainen puhelin"-leikissa: kuulee jotakin, muttei ymmarra koko viestia, toistaa vain aivottomasti jotakin sen sijaan, etta laittaisi parastaan oman nakemyksensa ja aidon filosofisen osaamisensa mukaan. Tama toimii siksi kun... Tuo ei toimi koska... Parasta olisi etta... Se on yleensa siita kiinni kun... Omat tunteeni arvostaisivat tuota. Miten vaitsen sanat, muotoilun, nakokulman, jotta saan tunteideni kannalta onnistuneen linjauksen? Siis elamanviisaiden tunteiden eika toreailunhalun ym. ulkokohtaisuuden synnyttamien eparakentavien mielitekojen mukaisen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti